Kunnat. Suomesta löytyy satoja kuntia, mutta mitä kaikkea näiden pienten yksikköjen sisään kätkeytyykään? Miten kuntia hallinnoidaan ja miten reagoidaan esimerkiksi väestömuutoksen tuomiin ongelmiin? Jatka lukemista ja kuntatoiminnan pienetkin pykälät lopulta aukeavat. 

 

Kunnat

Suomesta löytyy yli 300 kuntaa, tarkalleen ottaen 310 vuoden 2020 alkupuolella. Kuntien yhdistävä tekijä on se, että usein niiden väkiluku on melko pieni ja Suomessa onkin yli 50 % kunnista sellaisia, joissa väkiluku jää alle 6000 ihmisen. Pyhäselkä on yksi Suomessa olevista kunnista, josta löytyy kuitenkin hiukan enemmän asukkaita kuin 600, nimittäin noin 7000.

Kunnat toimivat Suomessa itsemääräämisoikeuden turvin, joskin mitä tahansa ei voi päättää. Isot linjaukset päätetään eduskunnassa, jotka pätevät koko Suomeen. Kuntatasolla voidaan kuitenkin tehdä pienempiä, yksittäisiä kuntia koskevia päätöksiä. Tällainen on esimerkiksi veroprosentin päättäminen. Sille on annettu reunaehdot, joten veron täytyy lopullisesti määräytyä 16-22 prosentin välille. Tämän skaalan sisällä kunnat kuitenkin saavat itse päättää, mihin lukuun lopulta päädytään. 

Veroprosentin päättämisen lisäksi kuntien tulee huolehtia julkisten palveluiden järjestämisestä suurimmalta osin, loput ovat valtion hoidettavissa. Kuntien tehtävänä on myös muun muassa järjestää perusopetus, terveydenhuolto, vesihuolto sekä teiden huolto. 

Kunnat ja kuntatoiminta

Kuntien toiminnasta vastaamaan tarvitaan säätelyelin. Tässä tehtävässä toimii kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuustoon valitaan toimijat vaaleilla ja kunnanvaltuuston koko vaihtelee kuntien koon mukaan. Esimerkiksi Helsingissä kunnanvaltuuston koko lähentelee lähes 90 jäsentä, kun taas esimerkiksi Sottungan kunnanvaltuuston koko on vain 9 jäsentä. 

Kunnat

Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa kunnallisen johtoelimen päätöksiä sekä päätösten käytäntöönpanoa. Kaikki päätökset tulee hyväksyttää kunnanhallituksella, ennen kuin niitä voidaan panna käytäntöön. Yksittäiset päätökset valmistellaan erikoislautakunnissa kunnanvaltuustojen kokouksia varten. Kuten mainittua, valitaan henkilöt kunnanvaltuustoon vaaleilla ja kyseessä on vastuutehtävä. Näin ollen näissä vastuutehtävissä työskentelevät eivät yleensä työskentele täysaikaisina, vaan hoitavat vastuutehtäviä sivutoimisesti. Kunnanvaltuuston jäsenille maksetaan kuitenkin palkkaa. 

Kunnanvaltuuston tehtävänä on myös valita joukostaan kunnanjohtaja tai pormestari, kuten erityisesti Etelä-Suomessa on tapana sanoa. Kunnanjohtajan tehtävänä on toimia kunnanvaltuuston päähenkilönä sekä puheenjohtajana. 

Kunnat ja kuntien säätely

Kuten todettua, kunnilla ei ole kovinkaan suurta äänivaltaa asioihin, vaan päätösvalta koskee pienempiä, kuntatasolla käsiteltäviä asioita. Näin ollen kunnanvaltuusto ei voi vaikuttaa esimerkiksi poliisin toimintaan tai määrätä lakeja. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin valtuutta esimerkiksi pysäköinnin valvojan toimintaa, jolla on oikeus antaa sakkoja tai kunnanvaltuusto voi esimerkiksi tehdä liikennejärjestelyjä liikennettä koskien. Kunnat toimivat omina kokonaisuuksinaan ja näin ollen ne voivat esiintyä kuntana esimerkiksi oikeudessa. 

Kunnat; kuntien palvelut

Yksi kunnanvaltuuston tehtävistä on huolehtia kuntien verotuksesta sekä päättää omaa kuntaa koskevan veron taso, ennalta määriteltyjen rajojen puitteissa. Kuntaverotus poikkeaa yleisestä progressiivisesta verotuksesta siten, että yleensä kuntaverotus koskee kaikkia ja progressiivinen yleisvero vain keski- ja korkealuokkaisen palkkatulon saavia ihmisiä. Käytännössä kuitenkin myös kuntavero on progressiivinen myönnettävien verohelpotusten myötä. Kuntaverotukseen kuuluu myös kiinteistövero.

Verotuksen lisäksi kuntien vastuulla on huolehtia terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista, koulutuksesta, infrastruktuurista, taloudellisesta kasvusta sekä lakien noudattamisesta. Terveydenhuoltoon kuuluu olennaisena osana ennaltaehkäisevä hoito, johon kuuluvat perustarkistukset. Tämän lisäksi isossa roolissa on hammasterveydenhuolto. Sosiaalipalvelujen hoitamiseen kuuluu huolehtia lasten päivähoidosta, vanhusten hoidosta, vammaishuollosta sekä muun muassa lastensuojelusta. 

Koulutukseen kuuluu järjestää pääsy kaikille oppivelvollisuuden piiriin kuuluville. Perusopetukseen tulee varmistaa myös syrjäkylien oppilaille samoin kuin mahdollisuus jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Infrastruktuuriin kuuluu kunnan teiden kunnossapito ja esimerkiksi auraus ja hiekoitus talvisin. Infrastruktuuriin kuuluu myös jätehuolto sekä paikallisen joukkoliikenteen järjestäminen. 

Taloudellinen kasvu näkyy siten, että kunta huolehtii kuntalaistensa työllisyydestä eikä päästä työttömyyttä liian suureksi. Lakien noudattamiseen kuuluu luonnonsuojelu sekä muun muassa eläinten kohtelun seuranta.

Kunnat; kuntien asukkaat

Suomessa on yhteensä 310 kuntaa (vuonna 2020), joista 107 on kaupunkeja. Näiden kuntien joukosta löytyy 16 ruotsinkielistä kuntaa sekä 33 kuntaa, joissa puhutaan sekä suomea että ruotsia. 

Keskimäärin kunnissa asuu yli 17 000 asukasta. Kuitenkin yli puolet Suomen kunnista on asukasmäärältään alle 6000 asukkaan suuruisia. Kuntien pienen asukasmäärän vuoksi viimeisten vuosien aikana on suoritettu paljon kuntaliitoksia. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomessa oli noin 430 kuntaa, joka on yli 100 kuntaa enemmän kuin vuonna 2020. Kuntaliitoksia on siis tehty paljon ja tehdään yhä.

Kuntaliitoksissa yhtä isompaa kuntaa ympäröivät pienemmät kunnat sulautuvat osaksi isompaa kuntaa. Kuntaliitoksilla pyritään vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin muun muassa terveydenhuollon näkökulmasta. Kuntaliitosten myötä tarjolla on parempaa hoitoa isommalle osalle väestöä, mutta samalla välimatkat eri sairaaloiden välillä esimerkiksi kasvavat. Usein kuntaliitokset eivät ole pysyviä, vaan ne sovitaan aluksi esimerkiksi kolmeksi vuodeksi. Näin ollen voidaan selvittää kuntaliitoksen toimivuutta ja tehdä mahdollisia muutoksia sopimusajan lähestyessä. 

Kunnat; ikäjakauma

Kuten aikaisemmin todettua, on Suomessa paljon pieniä kuntia, joissa väkiluku jää alle 6000 asukkaan. Asukastiheys on suurimmillaan isoissa kaupungeissa, joihin nuoriso yleensä suuntaa opiskelemaan sekä töiden perässä. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa pienet kunnat ”köyhtyvät” entisestään, kun nuoriso pakenee niistä pois ja asuinpaikalle jäävät pelkästään vanhemman ikäpolven ihmiset. Kunnat

Kyseessä on huoltosuhdeongelma. Huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten määrää suhteessa yli 65 vuotiaisiin. Huoltosuhteen ongelma on alkuperin lähtöisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, jolloin isot ikäluokat ovat saaneet lähtönsä. Pian ollaan siinä tilanteessa, jolloin isot ikäluokat ovat eläkeikäisiä, mutta heitä vastaavaa määrää työikäisiä ei väestöstä löydykään. Ongelmia syntyy yli 65 täyttäneiden hoidon suhteen sekä siinä mielessä, ettei veronmaksajia ole enää yhtä paljoa takamaassa palvelujen laatua kaikille ikäpolville. 

Huoltosuhde on näkyvillä myös useilla pienillä paikkakunnilla, joissa suuri osa väestöstä on ikääntynyttä. Tämä aiheuttaa painetta muun muassa kunnanvaltuustoille vanhusten hoidon suhteen, jossa paikkakunnalta ei tahdo löytyä tarpeeksi työväestöä esimerkiksi vanhusten hoitokoteihin. Kuntien isona ongelmana onkin houkutella nuoria ihmisiä pieniin kuntiin sekä saada jäämään nuorisoa sinne. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi etätöiden lisäämisellä, sillä useilla paikkakunnilla ongelma on se, ettei niissä ole töitä kaikille tarjolla. Etätyö mahdollistaisi työnteon myös pienemmillä paikkakunnilla, vaikka itse työpaikan ydin sijaitsisikin isolla paikkakunnalla. 

Kunnat ja niiden hallinto

Kuntien hallintoelimenä toimivat kunnanvaltuustot. Kunnanvaltuustojen jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Kunnanvaltuuston toimikausi lähtee liikkeelle kesäkuusta ja sen ensimmäisenä tehtävänä on valita itselleen puheenjohtaja. Puheenjohtaja valitaan kunnanvaltuustoon valittujen henkilöjen joukosta. 

Yleisesti kunnanvaltuustot järjestävät kokouksia 10-20 kappaletta vuosittain. On tärkeää, että kokouksissa on mukana tarpeeksi kunnanvaltuustoon kuuluvia henkilöitä, sillä alle 2/3 jäsenistöllä kokoukset eivät ole päätösvaltaisia. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, ettei tarpeeksi valtuutettuja henkilöitä ole paikalla. 

Kunnanvaltuustoilla on useita tärkeitä tehtäviä, joista tässä yleisimpiä: strategian sekä säännöstön muodostaminen, taloudesta huolehtiminen muun muassa taloussuunnitelman avulla, riskien hallinta, luottamushenkilöiden sekä tilintarkastajien valitseminen kuten muun muassa tilinpäätöksen hyväksyminen. 

Valtuutettuja voi olla kunnanvaltuustoissa 13-79 henkilöä. Valtuutettujen määrä riippuu kunnan asukasmäärästä. Lopulliseen kunnanvaltuuston henkilöiden lukumäärään voidaan vaikuttaa, mutta lukumäärän tulee olla aina pariton. 

Kunnanvaltuustoja on ollut Suomessa jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Alussa kunnanvaltuustojen olemassaolo oli vapaaehtoista. Vasta 1900-luvun alkupuolella kunnanvaltuustoista tehtiin pakollisia elimiä. 

Kunnat osana suomea

Suomesta löytyy vuonna 2020 kuntia yhteensä 310 kappaletta. Kuten jo aikaisemmin mainittua, on suurin osa kunnista kooltaan hyvin pieniä, alle 6000 asukkaan kokoisia. Suomesta löytyy lisäksi 9 kaupunkia, joissa asukasluku on kasvanut yli 100 000. 

Kunnat kuuluvat isompiin alueisiin, maakuntiin, jotka jakavat Suomen vielä omalla tavallaan osiin. Maakuntia Suomesta löytyy yhteensä 19 kappaletta, Ahvenanmaa mukaan lukien. 

Suomen kaksikielisyys on havaittavissa siten, että 49 % Suomen kunnista on kaksikielisiä tai ruotsin kielisiä.

Kunnanvaltuustojen tehtävänä on huolehtia kuntien hyvinvoinnista, joka on haastava sekä työteliäs tehtävä. Tämä näkyy siten, että kuntien parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä kattaa jopa yli 420 000 ihmistä. Suomessa tasavertaisuus on isossa roolissa ja tämä näkyy myös kunnanvaltuustoissa. Suomesta löytyy laki, jonka mukaan kunnanvaltuustoissa täytyy olla mukana vähintään 40 % naisia kunnanvaltuuston jäsenmäärästä, ja tämä toteutuu käytännössä hyvin. 

Kunnat ja harrastustoiminta

Kuntien toimintaan ja vastuualueisiin kuuluu useita asioita. Kunnanvaltuustojen on järjestettävä asiakkaille muun muassa laadukas koulutus sekä pääsy terveydenhuoltoon. Monissa kunnissa kunta järjestää kuitenkin myös vapaa-ajan toimintaa sekä virkistystoimintaa. Tätä voidaan tarjota erilaisten harrastusten sekä virkistyspaikkojen muodossa. Esimerkiksi uimahallit sekä urheilukentät sekä erilaiset liikunta- ja käsityökurssit ovat mukana useiden kuntien tarjonnassa. 

Kuntien mahdollisuudet harrastustoiminnan järjestämiseen vaihtelevat hyvin paljon kuntien resurssien sekä varallisuuden mukaan. Yleensä kuntien tarjoamat kurssit kuitenkin kustantavat jotain niihin osallistuville, jotta kurssit ovat rahallisesti mahdollisia järjestää. Kurssimaksut ovat kuitenkin yleensä maltillisia, ja osallistujat usein ovat valmiita maksamaan esimerkiksi uusien taitojen tai kuntotason ylläpidosta. 

Kuntien järjestämän harrastustoiminnan lisäksi tarjolla on usein myös yksityisten tahojen sekä yrityksien tarjoamaa toimintaa. Näitä on usein tarjolla eniten isommilla paikkakunnilla, joissa tarjoajia löytyy useampiakin. Internetin myötä on tätä nykyä kuitenkin mahdollista osallistua erilaisille kursseille myös etänä. 

Kunnat ja pelit

Kuntien harrastustoiminta kattaa usein hyvin yleisiä ja suosittuja harrastuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi jääkiekko, jalkapallo, erilaiset, ryhmäliikunnat sekä käsityökurssit. Jääkiekko on suomalaisille sopiva harrastus ilmaston vuoksi, jonka ansiosta lähes joka kylältä ja kunnasta löytyy ulkorata talvisin. Jalkapallo on maailmalla suosittu harrastus, johon myös suomalaiset ovat innostuneet. Etelä-Suomen vähälumisten talvien ansiosta palloa on mahdollista potkia ulkonurmilla ympäri vuoden, joskin talvisin tarvitaan hiukan paksumpaa vaatekerrosta.Kunnat 

Jalkapallosta kiinnostuneille pelaajille tai penkkiurheilijoille löytyy lajiin liittyen myös nykyaikaisia vaihtoehtoja. Aina ei ole pakko lähteä kentän laidalle, vaan pelin huumasta voi päästä myös nauttimaan kotisohvalta. Tässä tilanteessa toimii täydellisesti kolikkopeli Football Star. Jos pelit eivät ole sujuneet kovin hyvin kentällä tai kentälle ei ole tullut koskaan lähdettyä, on nyt loistava tilaisuus kokeilla!

Football Star on Microgaming pelivalmistajan julkaisema kolikkopeli, joka soveltuu täydellisesti jalkapallosta innostuneille. Tässä kolikkopelissä pelirullilla pyörii pelaajia, pelikenkiä sekä jalkapalloja, jolloin pelitunnelmaan päästään oikein vauhdilla. Pelirullan koko on 5×3-kokoinen ja voittolinjoja löytyy 243 kappaletta. Lisäjännitystä tuovat vauhdikkaat ilmaiskierrokset ja pelin voittopotti nousee kokonaisuudessaan huikeaan 12 500 euroon!

Kunnat ja nettikasinot

Nettikasinoiden toiminta on siitä kätevää, ettei kuntien tarvitse osallistua niiden toiminnan järjestämiseen millään tavalla. Nettikasinot toimivat omina toimijoinaan internetissä, jolloin asukkaiden kunnillakaan ei ole väliä. Kasinopelejä pääsee pelaamaan kuka tahansa riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. 

Nettikasinopelit on luotu ihmisille viihdykkeeksi sekä jännityksen luomiseksi. Nettikasinopelit voivat olla harrastus, tapa rentoutua ja joillekin jopa ammatti. Välillä uutisista saa lukea esimerkiksi pokeripelaajista, jotka ovat rikastuneet pelaamalla tai onnekkaista yksityishenkilöistä, joille miljoonapotti on osunut kohdalle jossain kasinopelissä. Elämä voi muuttua kertaheitolla yhdellä pyöräytyksellä eikä panoksen tarvitse olla suurikaan. Isoja, useiden kymmenien miljoonien potteja on voitettu nettikasinoilta vain muutamien kymmenien senttien panoksilla. 

Nettikasinoiden tarjonta

Nettikasinoilla on tarjolla tätä nykyä pelejä laidasta laitaan. Niitä on tarjolla niin paljon, ettei ole varmaan ketään, joka olisi pelannut niistä jokaista. Tätä mahdotonta tehtävää vaikeuttaa myös se, että pelejä tehdään koko ajan lisää ja niin nettikasinoita kuin nettikasinopelejäkin ilmestyy kuin sieniä sateella. 

Nettikasinoiden pääasiallinen tarkoitus on tarjota viihdettä ja jännitystä pelaajille. Toki pelaamalla on myös mahdollisuus voittaa ja rikastua, mutta se ei yleensä ole lähtökohtaisesti hallitseva ajatus, sillä omasta kassanhallinnasta kannattaa pitää huolta. 

Nettikasinoiden pelitarjonta kattaa erilaiset kolikkopelit, joista tunnetuimpia ovat perinteiset hedelmäpelit sekä esimerkiksi suosiota saavuttanut NetEntin Starburst. Kolikkopelejä löytyy tuhansia erilaisia ja niitä luodaan nykyään myös perustuen erilaisiin julkisuuden henkilöihin sekä tv-sarjoihin. Kolikkopelien lisäksi tarjolla on videopokeria sekä suositut jättipottipelit, kuten Mega Moolah. Lisäksi nettikasinoilta löytyy usein live-kasinopuoli, jossa pelejä, kuten baccaratia sekä blackjackia pääsee pelaamaan live-jakajien parissa. Tarjontaa täydentävät usein vielä lotto, keno sekä raaputusarvat.

Nettikasinopelien lisäksi tarjotaan usein myös mahdollisuus vedonlyöntiin. Vedonlyönnin kohteet vaihtelevat perinteisistä jalkapallosta ja jääkiekosta esimerkiksi vihikoirakilpailuihin sekä veikkauksiin poliittisista tapahtumista. Usein tarjolla on myös live-vetokohteita, joka tarkoittaa sitä, että vetoa lyödään pelin tai tapahtuman jo ollessa käynnissä. Suosiota kasvattaa tätä nykyä myös vedonlyönti e-urheiluun, jossa myös suomalaiset pelaajat ovat niittäneet menestystä. 

Nettikasinoiden tarjoamat bonukset

Nettikasinoita on tarjolla tätä nykyä pilvin pimein ja jotta pelaajat saadaan kiinnostumaan juuri tietystä nettikasinosta, tulee sillä olla esimerkiksi hyvä teema ja laadukas sivusto tarjottavana tai hyvät ensitalletusbonukset. Ensitalletusbonukset liittyvät nimensä mukaisesti pelaajien tekemiin ensimmäisiin talletuksiin. Yleensä ensitalletusbonuksessa on määritelty maksimibonussumma sekä sitä koskevat ehdot. Yleisesti ensitalletusbonukset vaihtelevat 100 ja 1000 euron välillä, mutta jopa useiden tuhansien eurojen bonuksia on tarjolla. 

Pelaaja saa siis tallettamansa rahan lisäksi pelattavaksi myös bonusrahan, jolloin monesti alkuperäinen talletus tuplaantuu. Bonusrahaa koskee kuitenkin usein kierrätysvaatimus, joka kannattaa pitää mielessä, kun miettii bonussumman suuruutta. 

Bonusrahan lisäksi tarjolla on usein myös ilmaiskierroksia. Ilmaiskierrokset jaetaan yleensä ennalta määriteltyyn peliin, jossa pelaaja voi saada esimerkiksi 50 ilmaista kierrosta ilman, että hänen täytyy panostaa omaa rahaa. Myös ilmaiskierroksia koskevat tietyt ehdot ja ne, sekä bonusrahaa koskevat ehdot kannattaa lukaista läpi ennen kuin tervetuliaispaketin ottaa vastaan. 

Nettikasinoiden muut edut

Nettikasinoiden tarjoamat tervetuliaispaketit ovat anteliaita, mutta harvoin kasinoiden avokätisyys loppuu tähän. Pelaajia, ja erityisesti vakiintuneita sellaisia hellitään viikoittaisilla tai kuukausittaisilla vaihtuvilla kampanjoilla. Näissä kampanjoissa voi olla tervetuliaispaketin tyylisesti tarjolla bonusrahaa tai ilmaiskierroksia, mutta usein kyseessä on erilaisia bonuksia. Pelaajia voidaan helliä esimerkiksi käteispalautuksilla. Käteispalautuksissa pelaaja saa tietyn prosenttiosuuden takaisin tekemistään talletuksista yleensä riippumatta siitä, onko tuo summa tuottanut ollenkaan voittoja. 

Vaihtuvien kampanjoiden lisäsi tarjotaan myös usein vip-ohjelmia. Vip-ohjelmissa pelaajille on tiedossa lisää etuja, mitä enemmän he pelaavat. Korkeimmilla tasoilla pelaajia voidaan palkita jopa lomamatkoilla sekä arvokkailla tuotepalkinnoilla, kuten autoilla. 

 

Lue perusopetuksen järjestämisestä.

Share this