12
tammi

Kalastus Pyhäselällä

Kalastus on yksi vanhimmista harrastuksista ja Suomessa sitä pidetään suuressa arvossa. Moni harrastaa kalastusta vain rentoutusmielessä, kun taas toiset saaliin ja osa kilpailun vuoksi. Kalastus on monipuolinen harrastus, jonka ohessa saa raitista ilmaa liikkuessa luonnossa.

Suomalaiset harrastavat muutenkin ulkoharrastuksia. Mainitsimme aiemmin Pyhäselällä olevan mahdollista mm. meloa. Toki sisäharrastukset ovat edelleen suomalaisten suosiossa, tästä esimerkkinä erilaiset taideharrastukset, nettikasinot (joista voit lukea sivustolta internetcasinot.org) ja sisäliikunta.

Seuraavassa pääset lukemaan kalastuksesta harrastuksena nimenomaan Pyhäselällä ja sen lähialueilla. Moni kalastaja lähtee mielellään hakemaan parhaita kala-apajia hieman kauempaakin ja olemme ottaneet tämän huomioon. Lopuksi kerromme ohjeet kalastusluvan ostamiseen sekä tietoa eri kalastustavoista Suomessa.

Hyviä kalavesiä Pyhäselällä

Pyhäselällä on vesialueita yhteensä reilun 36 000 hehtaarin verran. Rantaviivaa löytyy lähes 550 km pituudelta. Esimerkiksi ahventa, haukea, järvilohta, taimenta ja siikaa voi kalastaa Pyhäselän vesistöillä.

Joensuun kalastuskunnan alueeseen kuuluvat Pyhäselän koillisosan, kuntarajan sisäpuolella olevat vedet Höytiäisen kanavassa aina rautatiesillalle asti. Lisäksi alueeseen kuuluvat Pielisjoki. Kalastuslupa ei koske Joensuun kaupungin koskia, joten niihin tulee ostaa erikseen oma lupansa.

Joensuun alueella pääsee kalastamaan hyviä ruokakaloja, kuten kuhaa, ahventa, siikaa, haukea ja lahnaa. Alueelta löytyy myös ruutanaa, särkeä, suutaria, ankeriasta, kiiskeä, kivisimppua ja härkäsimppua. Ammattikalastuksen osalta merkittäviä lajeja ovat kuha ja muikku. Jos olet liikkeellä juuri kuhan vuoksi, löytyy lajia hyvin Joensuun vesialueilta.

Oriveden alue käsittää useamman laajan alueen, kuten Pyhäselkä, Jänisselkä, Tikanselkä ja Samppaanselkä. Oriveden alueella erikoista on uhanalaisen saimaannorpan suojelu.

Kalastusluvan ostaminen

Suomessa saa jokamiehen oikeudella kalastaa välineellä, jota ei ole millään tavalla kehitetty. Toisinsanoen onkiminen ja pilkkiminen on kaikille sallittua. Jos välineessä on kela ja kalastaja on iältään 18-64 -vuotias, tulee ostaa kalastuslupa. Jos henkilö käyttää pyydyksiä tai ravustaa, on luvan ostaminen tällöinkin pakollista. Kalastuslupa oikeuttaa kalastamaan joko viikon tai koko vuoden ajan lähes koko maassa.

Kalastusluvan voi ostaa helposti netin kautta. Kun osto tehdään netin kautta, on oikea sivusto Eräluvat. Eräluvilla on saatavilla myös oma mobiilisovellus. Kalastuslupa eli kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastukseen yhdellä vieheellä. Kalastonhoitomaksuista saatu summa käytetään mm. vesistöjen hoitoon sekä kalastusalueiden valvontaan. Maksu on lakisääteinen.

Kalastusluvan voi nykyään ostaa myös R-kioskilta.

Kalastaminen yleisesti

Kalastus on Suomessa hyvin yleinen harrastus. Jokainen varmasti tuntee jonkun, joka harrastaa tai on harrastanut kalastusta. Itseasiassa jopa puolitoista miljoonaa suomalaista harrastavat kyseistä lajia. Tämä ei ole mikään ihme, sillä Suomessa on tunnetusti tuhansia järviä.

Ja koska Suomessa on järviä todella runsaasti, myös kalalajeista löytyy paljon vaihtoehtoja. Suomen vesistöissä kasvaa 71 eri kalalajia. Suomen lajeihin kuuluvat mm. kuha, taimen, lohi, hauki, ahven, särki, silakka, kiiski ja kampela – vain muutamia mainitaksemme.

Suomen kalastajien käyttämiä menetelmiä ovat mm. vetouistelu, perhokalastus, heittokalastus, jigaus, onginta ja pilkkiminen. Näistä kaksi viimeisintä ei vaadi kalastusluvan maksamista.

Vetouistelu on yksi suomalaisten suosimista kalastustavoista. Se voikin olla hyvin antoisa ja monipuolinen tapa kalastaa. Lisäksi siihen soveltuvia vesialueita on runsaasti. Vetouistelijan saaliiksi jää useimmiten haukea, taimenta, lohta ja kuhaa.

Heittokalastus on toinen Suomen suosituista kalastustavoista. Moni lähteekin kalastamaan nimenomaan virvelin kanssa, toiveenaan niin ahvenet, taimenet, kuhat kuin hauetkin. Heittokalastus voi tuoda harrastajalleen hyvät ja monipuoliset saaliit. Heittokalastuksesta järjestetään kilpailuja, joissa kilpaillaan jopa SM-tasolla. Kilpailuja järjestetään niin veneilyn kuin rannalta kalastamisen muodossa.

Pilkkiminen on monelle talven harrastus. Se on jokamiehenoikeuksiin kuuluva laji, joten kaikki saavat harrastaa sitä ilman kalastusmaksun maksamista. Pilkkiminen on laji, josta saa yleensä mukavasti saalista. Lajeja, joita pilkkijä usein saa napattua, ovat mm. ahven, särki, siika ja kiiski. Pilkkiä voi niin yksin tai kaveriporukassa huvin vuoksi tai kilpailumielessä.

Pilkkimiskilpailuja onkin järjestetty Suomessa jo pitkään ja se on yksi vanhimmista tavoista kilpailla kalastuksen parissa. Ensimmäiset SM-kisat pidettiin jo vuonna 1957, joten lajilla on pitkät perinteet.

Onginta taas on varmasti se ensimmäinen kalastustapa, jota monet ovat päässeet kokeilemaan jo pienenä. Onginta ei suinkaan kuitenkaan ole pelkästään lasten laji, vaan lajista järjestetään jopa kilpailuja. Onginnasta järjestetään sekä kesäonki- että kilpaonkikilpailuja. Onginnasta kilpaillaan SM-tasolla.

Share this