Pyhäselkä on Pohjois-Karjalassa sijaitseva Joensuun kaupunginosa. Kunta liittyi osaksi Joensuuta vuoden 2009 alussa. Pyhäselkä on kunta, joka tarjoaa kuntalaisilleen monipuolisesti ulkoliikuntamahdollisuuksia sen melontareittien ja ulkoliikuntapaikkojen myötä.

Pyhäselällä on kaksi luonnonsuojelualuetta ja lisäksi alueelta löytyy kaikki peruspalvelut asumisen kannalta. Jos olet uusi Pyhäselällä ja toivot saavasi tietoa alueen aktiviteeteista ja harrastusmahdollisuuksista, lue eteenpäin. Pyhäselkä tarjoaa hyvät harrastukset nuorille ja aikuisille. Sulje siis paras nettikasino selaimestasi tai siirrä se ainakin syrjään ja lähde tutustumaan tähän luontoalueita tarjoavaan Pyhäselän alueeseen.

Hammaslahti

Hammaslahti on osa Pyhäselkää. Se toimii Pyhäselän keskustaajamana. Tämä tarkoittaa, että Hammaslahdella sijaitsevat Pyhäselän palvelut, kuten terveyskeskus, ala-aste, yläaste, lukio ja kirjasto. Myös kirkko löytyy alueelta. Hammaslahdella sijaitsee myös Pyhäselän mm. kaksi ruokakauppaa, kampaamo, pankki, pizzeria, huoltoasema ja käteisautomaatti.

Hammaslahden läpi kulkee rautatie, jonka henkilöliikenne on jo aiemmin lakkautettu. Puutavara sen sijaan kulkee.

Hammaslahdella järjestetään erilaista toimintaa kunnan asukkaille. Muunmuassa Pyhäselän 4H-yhdistys on keskittynyt alueelle. Myös Marttayhdistys toimii alueella, Nuorisoseuraa unohtamatta.

Luonnonsuojelualueet

Pyhäselästä löytyy kaksi Natura-aluetta: Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joki-Hautalammen Natura-alue.

Oriveden-Pyhäselän saaristot

Alue koostuu Oriveden ja Pyhäselän vesi- ja ranta-alueista ja pääosin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvista saarista. Alue on yhteensä noin 15 938 hehtaarin suuruinen. Tikansaaren-Vuoniemen harjujensuojeluohjelmakohde löytyy myös alueelta. Tämä on komea alue niin kasvillisuutensa kuin maisemankin ansiosta. Alue on luonnosta kiinnostuneille kiinnostava kohde.

Alueella suojellaan saimaannorppaa. Kyseisen lajin elinolosuhteet pyritään turvaamaan ja näinollen myös lajin säilyminen ja lisääntyminen halutaan turvata ja kasvattaa. Saimaannorppaa tavataan maapallolla vain Saimaan vesistöissä ja Orivesi-Pyhäselkä kuuluu sen elinalueisiin.

Joki-Hautalammen Natura-alue

Alue on hyvin tärkeä lintuvesialue. Se käsittää pinta-alaltaan 289 hehtaarin alueen. Alueella on pääosin metsää ja maatalousalueita. Alueella on hyvin monipuolinen pesimälinnusta, joka tekee siitä kansainväliseesti arvokkaan lintuveden.

Alueen lintulajeja ovat niin vesilinnut kuin ruovikkolajitkin. Linnut pysähtyvät alueelle sulkimaan ja levähtymään.

Alueella on tavoitteena suojella lintulajeja ja lisäksi itse aluetta halutaan suojana osana verkostoa. Lajien elinympäristö halutaan turvata ja siellä elävien lajien lisääntyvyyttä pyritään parantamaan eri toimenpitein.

Joki-Hautalammen Natura-alueella esiintyviä lintulajeja ovat mm. metsähanhi, tukkasotka, hiirihaukka, suopöllö, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja kurki. Muitakin lajeja on runsaasti.

Melonta

Pyhäselkää tarjoaa puitteet melonnan ystäville. melomista voi harrastaa muunmuassa Pyhäselän 12 kilometriä pitkällä melontareitillä. Reitti alkaa Pärnästä ja jatkuu Nivaan asti. Kyseinen reitti sopii hyvin aloittelijoille, sillä kyseessä on hyvin leppoisan veden reitti. Tälle reitille voi hyvin lähteä vaikka perheen kesken. Reitin maisemat koostuvat suureksi osaksi pelloista, sillä reitti kulkee peltojen keskellä. 

Reitin varrella on muutama rantautumispaikka, jossa on kussakin sekä laituri että opasteita. Opasteista voit lukea tietoa sekä itse alueista että historiasta. Jos haluat pitää hieman pidemmän lepohetken, löydät tähän sopivan paikan Sierasuon laavulta.

Joensuun alueelta löytyy toinenkin melontareitti, 95 kilometrin mittainen Jänisjoen melontareitti. Reitistä osa kulkee Suomen puolella, osa Venäjän Karjalassa. Varaudu siis rajanylitykseen. Jos Suomen puolella kulkeva osuus riittää, riittää tätä osuutta noin 200 kilometrin verran.

Jänisjoen melontareitillä on osuuksia niin reipasta menoa kuin rauhallisiakin osuuksia kaipaaville melojille. Reippaampaa menoa on luvassa Kotajoen tai Kuuttijoen haarassa, jälkimmäisen ollessa muita kohtia jyrkempi.

Pyhäselän melontareittien taukopaikat ovat siistejä ja niihin on mukava pysähtyä melonnan välillä. Paikalliset kyläyhdistykset pitävät taukopaikoista hyvää huolta.

Kirja Pyhäselän historiasta

Jos Pyhäselän kunnan historia kiinnostaa, on aiheesta tehty kirja. Kirja kertoo hyvin kunnan historian sen perustamisesta aina kuntaliitokseen saakka. Kirja on koottu useiden eri kirjailijoiden kirjoittamista teksteistä ja se on peräti 632 sivun mittainen.

Kirja kantaa nimeä Pyhäselän kunta 1925-2008 ja se on Jani Karhun toimittama. Kirja sisältää kiinnostavia valokuvia ja sen kantta koristaa Saara Tikan maalaus Kurkien Syystanssi. Kirja tuo esille monia eri näkökulmia kunnasta sen neljän pääluvun kautta.

Kirjaa varten toteutettiin laaja taustatyö, yhteistyössä tutkijoiden ja kyläaktivistien kanssa. Kirjasta löytyy kattavasti informaatiota niin kunnan itsenäistymisestä, kulttuurista, politiikasta ja kunnalliselämän vaiheista. Tietoa löytyy myös kunnan maa- ja metsätaloudesta ja muista elinkeinoista. Jos siis olet kiinnostunut kattavasti Pyhäselästä, on kirja oikea tietopaketti.